AAC keinot -tuetaanko niillä puhetta vai jotain muuta?!
Tämä blogi on jatkoa ajatuksille kommunikaation apuvälineistä. Voit lukea aiemman blogitekstin täältä.
” Mitä, jos ympärillä olevat ihmiset ymmärtäisivät, että kun kuuntelemme toinen toisiamme rauhassa ja keskitymme tilanteeseen, olisi toisen ymmärtäminen paljon helpompaa.”
Kommunikaation apuvälineet -dialogin oivallus
Puhetta parempi
AAC -termi tulee englanninkielisestä käsitteestä Augmentative and Alternative Communication. Miksi sitten suomennamme sen puhetta tukevat ja korvaavat keinot?
AAC toi vuoteen 2017 saakka mieleeni vain sen stereotypian, jonka olin oppinut logopedian opinnoistani. Siihen liittyi puheterapeutin erityiset työpaikat, erityislapsiasiakkaat ja hyvin kryptiseltä vaikuttavat kuvakansiot. AAC ei ollut mielessäni millään tavoin, vaikka työssäni puheterapeuttina käytinkin jatkuvasti erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia keinoja. En mieltänyt näitä AAC -keinoiksi.
Sattumalta kuulin samassa työpaikassa olevalta toimintaterapeutilta, että meidän puheterapeuttien kannattaisi myös katsoa AAC -koulutuksia, joita apuvälinetoimijat Haltija ja Kajo Apuvälineet järjestivät tasaisin väliajoin, vieläpä täysin ilmaiseksi. Ensimmäinen AAC koulutukseni oli katseohjauksesta, ja voisi sanoa että tämä puhkaisi välittömästi stereotypia-kuplani siitä, että AAC apuvälineellä tuettaisiin vain puhetta.
Olin tuolloin töissä Validian kuntoutuskeskuksessa, ja asiakkaina oli pääasiassa vaikean tai erittäin vaikean aivovamman saaneita kuntoutujia. Ihmisiä, joihin lähettävä taho ei ollut saanut mitään kontaktia. Eikä minullakaan ollut mitään tietoa siitä, mistä lähtisin liikkeelle.
Katseohjaus avasi äärettömältä tuntuvat, uudet mahdollisuudet. Ja se kertoi minulle selkeästi, mistä tulisi aloittaa. Aina. Katseesta ja katsekontaktista. Vaikka ihmisellä ei olisi mitään puhetta, mitään keinoja kommunikoida, niin jos saan luotua häneen katsekontaktin, tiedän, että ihmiskuoren sisällä on henkilö.
Ympäristön voi olla vaikea kuvitella, miltä henkilöstä tuntuu herätä täyteen epävarmuuteen ja toimimattomuuteen. Huomasin, että moni kavahti suoraa ihmiskatsetta, mutta sen sijaan sain houkuteltua katseen näytölle, jossa oli hänelle tuttu kuva. Katseohjauslaite siis toimi matalan kynnyksen kontaktiin tulossa, ja sen kautta pääsimme vähitellen ihmisen kohtaamiseen.
Katseohjauslaitetta käyttäessä minulle selvisi monia asioita henkilön toimintakyvystä kommunikaatiossa ja kielellisissä taidoissa. Saatoin nähdä esimerkiksi katseen alkavan lukemaan kuvassa olevaa tekstiä, vaikka henkilö ei tässä vaiheessa edes hakeutunut suoraan kohtaamiseen kanssani. Saatoin jättää kuntoutujan välillä rauhassa itsekseen, koska katse tallennettiin, ja pystyin sen katsomaan jälkikäteen. (Kuuntele videopodcast katseohjauksesta.)
Huomasin myös, että katseohjaus alkoi aktivoida myös heitä, joiden kontakti ja kommunikaatio oli ollut tauolla jo pidemmän aikaa, jopa kymmeniä vuosia. Emmehän itsekään jaksaisi loputtomasti yrittää, jos meistä tuntuisi, ettei ympäristöön ole mitään kontaktikeinoa.
Elisa
SCA™: Kontaktikeinosta takaisin puheen tukikeinoihin
Myöhemmin samana vuonna 2017 kävin Kanadassa terveydenhuollon haastaviin keskusteluihin kehitetyn SCA™-tekniikan koulutuksessa. Viikon koulutuksen aikana käsitykseni AAC:sta muuttui apuvälineestä enemmänkin ajattelu- ja toimintatavaksi. AAC:sta tuli minulle synonyymi esteettömän kommunikaation kanssa.
SCA™ on Kanadan Afasia Instituutin kehittämä kommunikaation tukitekniikkapatteristo. Se lähti liikkeelle hyvin yksinkertaisista asioista, kuten kohtaaminen ja toisen olemassa olon tunnustaminen. Eli samoista, joista lähdin katseohjauslaitteellakin aina liikkeelle.
Apuvälineinä tekniikoissa käytetään lähinnä valkoista paperia, lyijykynää ja mustaa tussia. Mutta näillä huomasin pääseväni nopeasti syvemmälle keskusteluissa esimerkiksi afasian vaikeuttamissa kohtaamissa kuin koskaan aiemmin. Pystyimme yhdessä henkilön kanssa myös tuomaan esiin paljon ajantasaisempaa ja tarkempaa tietoa henkilön kommunikatiivisesta toimintakyvystä, kuin mitä sain katsomalla kielellisten testien tuloksia. (Kuuntele videopodcastejä SCA™:sta)
En olisi ajatellut, että ilman puhetta voi keskustella. Mutta te todella keskustelitte!
SCA™ -keskustelua seurannut neurologi
Miten apuvälinemessuilla 2023 näkyvät puheen tai kommunikaation apuvälineet?
Itse huomaan käyttäväni moninaista AAC:tä joka päivä. Minulle se tarkoittaa yhdenvertaista kohtaamista ja sen kautta toimiminen ympäristössä mahdollistuu. En siis niinkään ajattele käyttäväni apuvälineitä tai toimintatapoja. Koska kohtaaminen ja kommunikaatio huomioidaan jo palvelun suunnittelussa, on se vahvasti läsnä ilman erityistä käyttöönottoa.
Yhteiskuntamme on kuitenkin vielä täynnä asenteita, ajattelu- ja toimintatapoja, joiden varjoon hienoimmatkin kommunikaation apuvälineet jäävät. Asenteena ajattelemme vahvasti, että kommunikaation apuvälinettä tarvitsee vain henkilö, jolla toiminnallinen haaste on. Yleensä se on nimenomaan se toinen, joka tarvitsisi tukikeinoa tai apuvälinettä, voidakseen toimia tilanteessa. Kommunikaatiohan ei ole ikinä yhden henkilön pään sisäisiä ajatuksia, vaan se sisältää halun jakaa ajatuksia muille.
Kommunikaatio ja kohtaaminen on myös mukana ihan kaikessa mitä meistä kaikki tekevät valveilla ollessamme. Siksi niitä ei voi ajatella erillisinä tai rajoittaa käsitteellisesti kommunikaation apuvälineiksi. Puhevammaisten viikolla käytiin ensimmäinen osa dialogista Kommunikaation apuvälineet: keskustelemmeko samalla kielellä?! (Voit lukea dialogin oivalluksia täältä.)
Dialogin toinen osa 9.11 klo 13 ohjelmalavalla
Keskustelua kommunikaation apuvälineistä jatketaan dialogina Apuvälinemessujen ensimmäisenä päivänä 9.11 klo 13 ohjelmalavalla. Tervetuloa kuuntelemaan miltä yhdenvertainen dialogi kuulostaa, ja minkälaisia oivalluksia yhteisestä keskustelusta voi nousta, kun keskustelijat edustavat erilaisia näkökulmia. Varsinaisen ohjelmaosuuden jälkeen yleisö pääsee kommentoimaan ja osallistumaan dialogin purkuun.
Löydät Intonaattorit Oy:n yhteiseltä hyrräpaikalta Kommunikaatio Ilon kanssa Apuvälinemessuilta. Seuraa some-kanaviamme, koska messupäivien aikana pidämme erilaisia puheenvuoroja ja keskusteluja liittyen vuorovaikutukseen, kohtaamiseen, kommunikaatioon ja keskusteluun. Päivitämme myös tapahtumakalenteriamme aikataulujen varmistuessa.
