Kommunikaation apuvälineet : yhteisen keskustelun mahdollistajia vai ympäristölle vieraskieli ?!

Mitä sinulle tulee mieleen kommunikaation apuvälineistä? Miten keskustelemme niistä tai tiedämmekö miten niillä keskustellaan? Mitä eri tunteita keskustelu kommunikaation apuvälineistä meissä herättää?

Elisa

Puheterapeuttina minun tulisi kai tietää paljonkin kommunikaation apuvälineistä, mutta totta puhuakseni olen oppinut niistä enemmän muualta kuin puheterapian kautta. Ymmärryksen ja osaamisen kasvamisessa keskeistä on ollut oma uteliaisuuteni sekä rohkeus kokeilla.

Kommunikaation apuvälineistä on todella vaikea löytää yhtenäistä tietoa. Joten jos haluaa lisätietoja, on eri tahoilta kerättyjä osia osattava yhdistää. Mutta miten tietoja sitten pitäisi yhdistää? Googlehaku antaa sinulle hyvinkin erilaisia vastauksia. Virallista apuvälineiden luovutusperusteissa taas puhutaan vain kahden samassa tilassa olevan henkilön keskinäisestä kommunikaatiosta. Mikä kuulostaa hyvin rajatulta kommunikaatiotilanteelta kenen tahansa arjessa, ainakin minulle.

Ymmärrys voi syventyä yhteisen keskustelun kautta

Intonaattorit on ollut mukana Ylen ja Erätaukosäätiön vetämässä Hyvin sanottu -hankkeessa syksystä 2021. Hankkeella halutaan vahvistaa suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luoda rakentavampaa ja tasavertaisempaa yhteiskunnallista keskustelua. Hankekumppanina Intonaattorit on alusta lähtien lähtenyt kehittämään erätaukoa ja järjestämään dialogeja. Ajatuksena on ollut kommunikaation tukikeinojen kautta löytää useammalle saavutettavampi ja esteettömämpi muoto, eli löytää mahdollisuuksia yhdenvertaiseen keskusteluun. Vuoden 2022 Apuvälinemessuilla toteutimme kaksi “esteetöntä erätaukokeskustelua”. (voit kuunnella toisen näistä keskusteluista täältä.) Mutta todellisia läpimurtoja yhdenvertaisuuden ymmärtämisessä tuli vasta oikeanlaisten yhteistyötahojen löytyessä.

Syksyllä 2023 järjestetyillä Hyvin sanottu keskustelufestivaaleilla Intonaattorit oli mukana kahdessa dialogissa. Cultura säätiön ja Puistofilosofien kanssa järjestimme arabiankielisen suomeksi tulkatun nuorten keskustelu. Siinä eri kieliä ei koettu erottavaksi. Ajatusten yhteys löytyi jopa helpommin, koska keskustelussa huomioitiin muita keskustelijoita enemmän kuin itseä. Toinen oli Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen järjestämä keskustelu kommunikaation katkoksista, jota fasilitoin. Keskustelusta korostui erinäkökulmista ajatuksia siitä, miten vähän ympäristö ymmärtää kommunikaation apuvälineiden merkitystä tai miten motivoidumme yrittämään ymmärtää toinen toistamme.

Kommunikaation apuvälineet: keskustelemmeko samalla kielellä?! -dialogin 1.osa puhevammaisten viikolla

Dialogiin kommunikaation apuvälineistä haluttiin kutsua näkökulmia käyttäjästä yhteiskunnalliseen tahoon. Se toteutettiin hybridinä, jotta eri puolilta Suomea olisi mahdollista osallistua siihen. Kutsuttuina näkökulmina oli loppujen lopuksi keskustelijoita, joiden vahvuuksina on sitkeys, rauhallisuus, äkkipikaisuus, empaattisuus ja lempeys.

Jo dialogin aluksi huomasimme, että keskustelussa oli monia ajatuksia siitä mitä kommunikaatio tai sen apuvälineet ovat. Tämä on juurikin dialogisuuden luoma mahdollisuus rikastuttaa omia ajatuksia yhteen tuotujen oivallusten kautta.

Minä olen henkilö, en apuväline.

läheinen

Erityisesti apuvälineistä päättävien yhteiskunnallisten tahojen olisi hyvä kuulla, miltä läheisestä voi tuntua, jos hänet vedetään aina tahtomattaan tulkin roolin. “Minä olen henkilö, en apuväline!” Toisaalta tulkkia lähdetään herkästi lähestymään suoraan henkilön itsensä ohi, vaikka hän on paikalla ammattiroolissaan, kommunikaation apuvälineenä.

Liikkumisen apuvälineissä pidämme päivän selvänä, että pitää kokeilla. Emme voi tietää miten sopii jos emme kokeile. Jostain syystä tämä sama ajatus ei ole siirtynyt kommunikaation apuvälineisiin. Niiden arvioinneissa henkilön pitäisi jo näyttää pystyvänsä käyttämään ja hyötyvän laitteesta. Miten voit osoittaa osaavasi, ennen kuin olet opetellut?!

Yhteenvedettyjä oivalluksia dialogista

Tärkeimmäksi oivallukseksi dialogissa nousi kuitenkin ympäristön tärkeys. Ihannemaailmassa ympäristö ottaisi huomioon sen, että toiminta on hitaampaa ja erilaista, jos kommunikaatioon käytetään apuvälineitä.

Kokosimme ympäristölle listan näistä asioista:

• kuuntele
• odota
• poista taustahäly
• hyväksy hitaus
• keskity

Mikään näistä ei vaadi apuvälineitä, mutta niiden käyttöönotto vaatisi ensin niiden vaikutusten ymmärtämistä. Meillä tulee ennen kaikkea olla halu ymmärtää toista. Jos kommunikaatio tapahtuu aina vähintään kahden henkilön välillä, niin silloin sen apuvälineenkin tulee olla yhteinen asia.

Dialogin oivallus ympäristöstä valoi hetken meihin uudenlaista toivoa. Jos ympäristö huomioisi asiat ihannemaailman tapaan, poistaisi se monelta tarpeen kommunikaation apuvälineelle kokonaan!

yhteenvedettyjä oivalluksia dialogista

Dialogin oivalluksista jatketaan Apuvälinemessuilla marraskuussa

Pääsemme iloksemme jatkamaan dialogin oivalluksista keskustelua paikan päällä Apuvälinemessujen ohjelmalavalla 9.11.2023.

Selkeänä tavoitteenamme on tuoda esille ympäristön tärkeyttä. Toivoisimme myös, että kommunikaation apuvälineitä ymmärrettäisiin laajemmin kuin pelkkänä kommunikaatiolaitteena tai puhelaitteena. Työnsä puolesta kommunikaation apuvälineitä kohtaaville ammattilaisille toivoisimme asennemuutosta: että emme ajattelisi velvollisuutenamme ottaa kommunikaation apuvälinettä esille, vaan etuoikeutenamme, kun saamme kommunikoida työssämme moninaisin keinoin.

On olemassa tiettyjä kommunikaation haasteita, joihin tarvitsemme kommunikaation apuvälineitä, mutta paljon enemmän haasteita on kommunikaatiotilanteissa. Niihin emme tarvitse välttämättä välineitä, vaan ihmisyyttä!

dialogin kokoava ajatus

Tervetuloa jakamaan omia ajatuksiasi kommunikaation apuvälineistä Apuvälinemessuille 9.11.2023 klo 13 ohjelmalavalle.

Voit käydä jättämässä omia ajatuksiasi dialogin flinga-seinälle.