Kynä & Paperi: miten paljon sote -ammattilainen saakaan niillä aikaan?

Valkoinen A4 -kopiopaperi, musta tussi ja lyijykynä. Nämä välineet toimivat lähes “MacGyver”-maisen ihmeellisesti erityisesti sote -palveluiden asiakastilanteissa. Laitetaan hyvät keinot kiertämään, joten listasin tähän 30 ensimmäisenä mieleeni tullutta asiaa.

Listan alkupään asiat ovat isoja vaikutuksia, ja siksi loppua kohden mennään osin niistä seuraaviin tarkempiin vaikutuksiin.

1. MUISTIn tuki: Halusitpa tai et niin meidän kaikkien ihmisten muisti on rajallinen. Näin kerran kuvan, jossa muistettava asia sanottuna oli käsien läpi valuva vesi kun taas kirjoitettuna vesi pysyi lasissa.
2. LUOTTAMUS: Kenen sanaan luotetaan? Tätä kysymystä ei tarvitse edes esittää, jos asia on kirjoitettu paperille. Kun asiat on paperilla voit luottaa niiden pysyvyyteen eikä sinun tarvitse epäillä itseäsi tai toista.
3. ARVOSTUS: Emme tule ajatelleeksi kuinka pienistä vihjeistä toinen päättelee olemmeko tasavertaisia. Yksi vihje on ihan vain se, että asiakkaalla on oma paperi ja kynä, ihan kuten meillä ammattilaisilla. Meillä on siis tasavertaiset välineet toimia.
4. YMMÄRTÄMINEN: Edelleen listaan asioita, jotka tapahtuvat kenen tahansa asiakkaan kanssa sote -palveluissa toimiessa. Meidän on sujuvampi ymmärtää mitä meille sanotaan, kun näemme samalla paperille kirjoitetun avainsanan. Paperille on kirjoitettu siis sana, minkä kirjoittaja ainakin haluaa toisen ymmärtävän.
5. ITSEILMAISU: Tilanteissa, joissa “sanat ei vain riitä” voi paperille helposti lisätä sisältöä. Tyhjä paperi on konkreettinen muistutus tästä, koska välillä puheella ei vain saa sanottua sitä mitä haluaa.
6. KESKITTYMINEN: Paperille kirjoitus on kuin magneetti, se vetää puoleensa niin katseen kuin ajatuksemme.
7. TARKKAAVAISUUS: Paperille kirjoitettu tukee ylläpitämään tarkkaavuutta keskustelunaiheeseen. Toimii myös tarkkaavaisuuden palautuksessa aiheeseen.
8. VARMISTUS: Väärinymmärryksiltä ja niiden seurauksilta vältytään, kun tärkeät asiat varmistetaan kirjoittamalla ne paperille. Itse olen huomannut, että tätä varmistusta kannattaa ennemmin tehdä liian usein kuin liian harvoin. Ei ole mitään turhauttavampaa kun 30 minuutin keskustelun jälkeen selviääkin, että olemme puhuneet eri asioista.
9. JAETTU YMMÄRRYS: Konkreettinen osoitus jaetusta ymmärryksestä on se, että kumpikin hyväksyy paperille kirjoitetun sanan. Ilman tätä sinun voi olla ammattilaisena haastava osoittaa jaettua ymmärrystä saavutetuksi.
10. SOPIVA KESKUSTELUTAHTI: Kenen tahansa on haastavaa keskustella samalla kun käytämme paperia ja kynää. Keskustelu hidastuu siis luontevalla tavalla sopivaksi tilanteeseen.
11. HILJAISUUS: Ilman paperia ja kynää hiljaisuus voi muuttua painostavaksi, vaikka Suomessa ollaankin 🙂 Hiljaisuus antaa aikaa pohtia asiaa.
12. Kungfutsen viisauksista saamme listaamme muutaman vaikutuksen lisää. Häneltä löytyy nimittäin “näytä minulle niin minä muistan”. Uuden oppiminen ja mieleen painaminen on paljon tehokkaampaa, jos kuullun lisäksi näemme muistettavan asian.
13. Toisena vaikutuksena Kungfutselta löytyy ” Osallista minua niin minä ymmärrän”. Jos asiakkaalla on edessään kynä ja paperi, on ammattilaisella taas konkreettinen keino jolla ottaa asiakas mukaan. Uuden oppiminen ja mieleen painaminen on myös jälleen tehokkaampaa, jos lukemisen lisäksi kirjoitamme itsellemme jotain ylös.
14. Nappaan listaan vielä toista filosofia, Wittgensteinia, joka on sanonut mm. “Kieleni rajat ovat maailmani rajat”. Todennäköisesti Ludwig ei ollut käyttänyt näin lausuessaan paperia ja kynää, koska keskustelukumppani voi paperin ja kynän kautta kasvattaa toisen keskustelijan kielen rajoja. Esimerkiksi jos toinen ei saa sanottua tai ei tiedä jotain sanaa, voi hän käyttää sitä sujuvasti kunhan se on kirjoitettu paperille.
15. Loppuun vielä yhtenä päivänä 3 puheterapiatapaamisessa esille nousseita vaikutuksia kynästä ja paperista. Muut keskustelijat tulevat tietoisiksi siitä, että jollain on sanottavaa, kun he huomaavat että paperille tehdään jotain.
16. Tästä seurauksena henkilölle voidaan jopa tarjota puheenvuoroa, kun kynä pysähtyy.
17. Kommunikoinnin apuvälineellä on hyvin haastavaa rakentaa helposti ymmärrettävä kokonainen ilmaus. Henkilö voi ilmaista ajatuksiaan apuvälineellä yksittäisin sanoin, jotka keskustelukumppani voi koota paperille. Kumppani voi näistä sanoista tehdä myös kokonaisen ilmauksen, joka muiden keskustelijoiden on helpompi ymmärtää kuin yksittäiset sanat listana.
18. Kun ilmaus oli kirjoitettu kokonaisena paperille pystyimme odottamaan omaa vuoroamme, ja käyttää sitten vuoromme “tehokkaasti”
19. Paperille kirjoitettuna puhumattoman henkilön ajatus vaikutti selvästi muihin keskustelijoihin. He pitivät häntä paljon kyvykkäämpänä ja pystyivät liittymään hänen ajatuksiin kommentoimalla yhtä ajatusta, 10 sanan sijasta.
20. Keskustelun sorina taustalla ei häirinnyt henkilön keskittymistä, koska hänellä oli keskustelun aihe kokoajan näkyvillä. Keskustelussa haluaisimme toki “kaiken” eli henkilö ei voinut kuunnella mitä muut sanoivat kun hän kokosi omia ajatuksiaan paperille, mutta koska aihe ei vaihtunut sanoisin tämän olevan hyvin pieni miinus.
21. Voimme palata keskusteluun tai jatkaa sitä milloin vain, koska pääpointit on laitettu paperille.
22. Etänä toimiessa paperin ja kynän tärkeys vain korostuu. Varmistus on näistä silloin yksi tärkeimmistä. Kirjoittamalla sanan ja näyttämällä sitä varmistat kuulitko/ymmärsitkö toisen niin kuin hän halusi.
23. Etänä voit katsoa samaan aikaan toista silmiin ja nähdä hänen vieressään olevan paperin. Tällä on monia vaikutuksia, mutta yhtenä henkilön on helpompi tuottaa sana mallista kun hän näkee sanan kirjoitettuna ja puhuttuna samaan aikaan.
24. Ei haittaa vaikka paperille ei tulisi kokonaisia sanoja tai tulisi kirjoitusvirheitä. Näistä päästään sujuvasti jatkamaan vaikka toisen henkilön täydennyksillä.
25. Aiemmin sovittu 4 asiaa ja niiden toteutusjärjestys. Sujuva ja nopea palauttaa nämä mieleen katsomalla paperia ,johon nämä kirjoitettu.
26. Yksi aivovaurioiden tuomista toiminnallisista muutoksista on JUUTTUMINEN. Koska asiakas osoitti paperilta eri nimeä kuin mitä hän sanoi, huomasimme molemmat hänen juuttuneen edelliseen nimeen.
27. Yksi aivovaurioiden tuomista sisällön tuottamisen muutoksista on APRAKSIA. Se ilmenee hyvin monin eri tavoin, mutta yksi yleinen on tiettyjen numeroiden kääntyminen mielessä päin vastoin. Esim. 6 tulee 9. Koska asiakas kirjoitti paperille sanomansa numeron hän näki heti, oliko numero se mitä hän sanoi tai mitä hän tarkoitti.
28. Asiakkaalle jäi yhdessä tehty avainsana yhteenveto aloitetun kirjan sisällöstä. Tapaamisten välillä hän voi itsenäisesti palata vähintäänkin yhteenvetoon ja näin syventää ajatuksiaan kirjasta.
29. Koska käytimme paperia ja kynää ei haittaa vaikka en pääse heti tekemään käyntikirjauksia. Itseasiassa voin tehdä ne aivan yhtä hyvin ja tarkasti milloin vain myöhemmin, kunhan säilytän tehdyt paperit. Papereihin palaamalla tiedän mistä keskustelimme, mutta tiedän myös miten keskustelumme sujui.
30. Useat tämän listan asiat liittyivät paperille kirjoitettuihin, mutta kynää ja paperia voi käyttää myös muutoin. Esim. piirtäminen!
31. +Turhautuessa tai suuttuessa paperi on ihan ok rypistää ja jopa heittää maahan. Päästää näin tunteita “sallituissa rajoissa” ilmoille.
32. +Kun sinulla on ammattilaisena puhdas paperi ja kynä mukana, niin siihen kirjoitetun saa aina sopimaan tilanteeseen 🙂 Näin ei ole muiden valmiiden materiaalien kanssa.

Tämä lista oli tosiaan nyt minulle ensimmäisenä mieleen tulleita. EN laittaisi näitä mihinkään järjestykseen vaan ottaisin huomioon ennemmin niiden paljouden. Jos 15 minuutin ajattelulla mieleen tulee näin paljon vaikutuksia niin kuinkahan paljon niitä voikaan olla.

Kynän ja paperin käytöstä ei koskaan voi olla haittaa, siitä on vain hyötyä. Eikä ole oikeaa tai väärää tapaa käyttää niitä. Lähde siis rohkeasti kokeilemaan mitä paperi ja kynä tuokaan juuri sun asiakastilanteisiin!

Paperin ja kynän käyttö on yksi esimerkki sote -ammattilaisen hyvistä työkaluista, joiden käyttöä harjoitellaan käytännössa kaikissa SCA™ -koulutuksissa. SCA™ Core -koulutuksessa kynän ja paperin käyttötaidot pääsevät toisena koulutuspäivänä “testiin” aidoissa asiakaskeskusteluissa.