Mielestäni ihmisyyteen liittyy ainutlaatuinen kyvykkyytemme käydä keskusteluja toistemme kanssa. Olemme kiinnostuneita toinen toistemme ajatuksista ja koemme merkityksellisyyttä voidessamme jakaa niitä keskustelun kautta. Mutta linkitämme keskustelukyvykkyyden puhumiseen samalla tavalla kuin kävelyn liikkumiseen. Sen vuoksi keskustelun mahdollisuudet rajautuvat välittömästi puheen muutosten myötä, vaikka näin ei tarvitsisi olla.
Arjestamme ei juurikaan löydy tilanteita, joissa keskustelu ei tavalla tai toisella olisi mukana. Juuri tuon keskustelun merkityksellisyyden ja sen vaikutusten vuoksi haluan tuoda esiin keinoja, joilla kenenkään ei tarvitse jäädä keskustelun ulkopuolelle. Aphasia Institute on alusta lähtien tuonut toiminnallaan nimenomaan keskustelun mahdollisuuksia. Keskustelun merkityksellisyys on ollut ensimmäisiä instituten perustajan Pat Aratonin oivalluksia hänen pohtiessaan aivoinfarktin saaneelle miehelleen kuntoutuskeinoja ja väyliä takaisin omaan arkeen. Perustuksena keskustelussa on molemminpuolinen toisen arvostus.
Oli tärkeää, että he tykkäsivät ja arvostivat Oscaria, mutta vielä tärkeämpää oli, että hän tykkäsi ja arvosti heitä. -Pat Arato kirjassa the Language Thief
Mutta tässä toiminnassa törmään kerta toisensa jälkeen samaan seinään. Koemme keskustelun toimivana vain silloin, kun kaikki keskustelijat kommunikoivat riittävän samalla tavalla, mieluiten puheella. Arvostuksemme vähenee välittömästi, jos näin ei ole. Myös toisin päin henkilön, joka ei puhu, arvostus meitä kohtaan vähenee, kun korotamme ääntämme tai alamme puhumaan kuin lapselle. Olemme myös enemmän kiinnostuneita siitä, että kaikki pääsevät sanomaan keskustelussa asiansa, kuin huomioimaan, että kaikki sanottu myös ymmärrettiin sanojan toivomalla tavalla. Jos ymmärrystä ei tapahdu, ei tapahdu myöskään toisen kunnioitusta.
Kieleni on maailmani rajat, vai onko?
Tämä kuuluisa lausahdus Wittgensteinilta kertoo ihmisten pohtineen kielen merkitystä ihmisyyden tunnusmerkkinä jo pitkään. Ihmisyys rakentuu kyvylle käydä merkityksellisiä keskusteluja. Ne yhdistävät meitä, luovat ajatuksiimme syvyyttä ja antavat elämällemme tarkoitusta. Keskustelu ei ole vain mekaanista vuorotellen tuotettua puhetta, vaan sillä on sosiaalinen ja kulttuurinen kokemus. Arvojen, tunteiden ja pohdintojen vaihdantaa, jolla on omaa identiteettiämme ja vuorovaikutustamme muovaava vaikutus. Nämä ovat vahvasti kuultavissa jo varhaisilta filosofeilta.
Viisaat puhuvat, koska heillä on jotain sanottavaa; tyhmät, koska heidän on pakko sanoa jotain. -Platon
Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, jotta voisimme kuunnella kaksi kertaa niin paljon kun puhumme. -Epiktetos
Keskustelussa pystymme kielen kautta muuttamaan omassa mielessämme syntyviä ajatuksia muille ymmärrettävään muotoon. Tämän lisäksi tarvitsemme monia kognitiivisen kommunikaation toimintoja sovittamaan viestimme sisältöä, tyyliä sekä puheenvuoroja sopimaan keskusteluun.
Jos puhut miehelle kielellä, jonka hän ymmärtää, se menee hänen päähänsä. Jos puhut hänelle hänen omalla kielellään, se menee hänen sydämeensä. -Nelson Mandela
Keskustelussa on siis kyse paitsi meille itsellemme erittäin merkityksellisistä asioista, myös usean samanaikaisen toiminnan hallinnasta. Tämä asettaa keskustelun mahdollisuudet ”vaaravyöhykkeelle” aina, jos kieli tai kognitiivinen kommunikaatiomme on muuttunut, heikentynyt tai hidas. Luulen Witgensteinin tarkoittaneen omalla lausahduksellaan juuri tätä.
SCA™ -tekniikan (Supported Conversation for Adults with Aphasia) kehittänyt Aphasia Institute kiteyttää keskustelun merkityksen ydinsanomaansa ”Elämä on keskustelua”. Kanadan kunniamerkin saanut SCA™-tekniikan ”oppiäiti” tohtori Aura Kagan mainitsi haastattelussaan juuri tämän fraasin ja avasi sen merkitystä hänelle itselleen sanomalla: ”se merkitsee todella paljon, koska oikeastaan keskustelu on ihmisyytemme ydin. Kaikki arjessamme pyörii erilaisten keskustelujen ympärillä. Ja jos sinulla on mahdollisuus tukea jotain toista pääsemään takaisin kiinni hänen oman arkensa keskusteluihin. Jos hän voi jopa keskustelussa hetkeksi unohtaa siihen liittyvät haasteet, voi tätä pitää menestyksekkäänä saavutuksena ihmisyyden vahvistamisessa. ”
Voit lukea nimityksestä lisää täältä Announcement: Dr. Aura Kagan Appointed a Member of the Order of Canada – Aphasia Institute
Voit kuunnella haastattelun kokonaisuudessaan täältä https://www.cbc.ca/listen/live-radio/1-63-the-current/clip/16119825-aura-kagan-work-helping-people-aphasia
Läsnäoleva keskustelu
Keskustelussa on oleellisinta kaikkien mukana olevien aktiivinen läsnäolo. Meillä jokaisella on kokemuksia niin keskusteluista, joissa olemme läsnä ja keskusteluista, joissa emme. Ollessamme läsnä ymmärrämme keskustelua ja kykenemme seuraamaan sen etenemistä. Tämän vuoksi meidän on myös helpompi liittyä ja kommentoida sitä. Olemme kokoajan ”kartalla” siitä missä mennään.
Yksi vilpittömimmistä kunnioituksen muodoista on todellakin kuunnella, mitä toisella on sanottavana. – Bryant H. McGill
Mutta jos olet väsynyt, tai jokin muu asia painaa mieltäsi, on sinun heti paljon vaikeampi pysyä läsnä keskustelussa. Olin itse tässä taannoin englanninkielisessä keskustelussa ja huomasin kuinka minun piti aktiivisesti ylläpitää läsnäoloa. Putosin heti keskustelusta jos tarkkaavuuteni herpaantui, ja sitten jouduin taas tekemään enemmän töitä päästäkseni siihen takaisin.
Toinen osapuoli keskustelussa huomaa onko toinen läsnä vai ei. En ole aiemmin oivaltanut, että se mitä olen pitänyt kykynä tunnistaa ymmärsikö toinen vai ei, onkin kykyä ymmärtää läsnäoloa. Jokainen ihminen, puhuva ja puhumaton, kykenee tunnistamaan läsnäolon.
Kun ihmiset puhuvat, kuuntele täysin. Useimmat ihmiset eivät koskaan kuuntele. -Ernest Hemingway
Ja läsnäololla taas kerromme toiselle, että hän ja hänen asiansa on meille merkityksellisiä. Jos on läsnäoloa saavutetaan keskustelussa aina vähintään motivaatiota, aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Pikavinkkejä läsnäolevaan keskusteluun SCA™ :n keinoin
- Kohtaa ennakkoluulottomasti, samalla tavalla kun kohtaisit tutun henkilön. Et voi tietää mitä toinen tietää tai mitä voit oppia.
- Asettautukaa keskustelemaan niin, että teillä on suora näköyhteys toisiinne. Paras, jos olette vierekkäin niin että näette samaan suuntaan.
- Poistakaa asiat, jotka voivat häiritä keskustelua esim. auki oleva tv tai kädessä oleva kännykkä
- Unohtakaa aika. Edetkää enemmin hitaasti yhteisymmärryksessä kuin nopeasti rinnakkaiskeskusteluin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kysymällä lisää tai pohtimalla aihetta osoitatte ymmärtäneenne toisenne.
- Käyttäkää puheen lisäksi aina jotain muutakin kommunikaatiokeinoa. Läsnäoloa on myös se, että huomioimme asioita joilla voimme sujuvoittaa keskustelua. Esimerkiksi aiheen kirjoittaminen ylös paperille auttaa kumpaakin pysymään aiheessa. Se, että sanallistat toisen henkilön eleellä tehdyn kommentin, kertoo hänelle että ymmärsit hänet oikein.
- Kokonaisuus on kaikkien sen osien summa. Läsnäolo keskustelussa toteutuu, kun kaikilla keskustelijoilla on kokoajan mahdollisuuksia ymmärtää muita, tulla ymmärretyksi ja liittyä yhteisymmärrykseen keskustelusta.
Blogisarja Sanojen taakse
Sanojen taakse -blogisarjan tavoitteena on tuoda esille SCA™ Suomipilottiprojektin keskeisiä käsitteitä helppotajuisesti. Tavoitteemme on ennen kaikkea tuoda esille kuinka arkipäiväisiä asioita jykevien käsitteiden taakse kätkeytyy, ja kuinka yksiselitteistenkin sanojen merkitys voi käytännössä muuttua monimuotoiseksi.
Jos kiinnostuit aiheesta ja haluaisit lähteä vahvistamaan omaa osaamistasi Sanojen taakse-blogisarjan aiheisiin liittyen lue lisää SCA™ Suomipilottiprojektista ja katso tapahtumakalenteristamme sinulle sopiva SCA™ -koulutus.
Vinkkinä kerrottakoon, että SCA™ -koulutuksia voidaan pitää myös yksityisinä ja juuri teidän työporukalle räätälöitynä koulutuksena. Kysy lisää info@intonaattorit.fi tai soita 044 245 7750/ Elisa Johansson