Erätauko saavutettavana

Mitä ajatuksia #hyvinsanottu hankkeen keskustelufestareilla hyvin sanotusta keskustelusta käyty pop up-keskustelu herätti?

Erätauko menetelmän keskustelun pelisääntöjä selkeytettiin keskustelua vahvistamaan.

Miten erätauko keskustelun pelisääntöjä muutettiin ja miksi

1. Kuuntele (kuuntele toisia, älä keskeytä tai käynnistä sivukeskusteluja)
2. Anna aikaa (liity toisen puheeseen ja käytä arkikieltä)
3. Kerro (kerro omasta kokemuksesta)
4. Kohtaa (puhuttele muita suoraan ja kysy heidän näkemyksiään.)
5. Kysy (Ole läsnä ja kunnioita toisia sekä luottamuksen ilmapiiriä)
6. Jaa vastuu (Etsi ja kokoa. Työstä rohkeasti esiin tulevia ristiriitoja ja etsi piiloon jääneitä asioita)

Erätauko keskustelun pelisäännöissä on paljon yhteneviä asioita SCA -viitekehykseen. Kummassakin pelisäännöt sujuvoittavat ja vahvistavat keskustelua ja viestintää, jos kumpikin osapuoli käyttää niitä. Jotta henkilö taas voi noudattaa pelisääntöjä, tulee hänen ymmärtää ja muistaa ne keskustelussa. Tähän taas auttaa lyhyet, selkeät ohjeet, joissa keskitytään yhteen asiaan kerrallaan.

• Kuuntelu on keskustelussa asia, jonka merkitystä ei voi korostaa liikaa. Keskustelussa toiset huomaavat nopeasti onko heitä kuunneltu siitä, vastaavatko kommentit heille vai ei.
• Tarvitsemme aikaa. Hyvin sanottu keskustelu on usein hitaampaa, mutta keskustelijat pysyvät yhteisymmärryksessä kokoajan. Tämän huomaa usein selkeimmin fiiliksestä, joka keskustelusta jää. Välitettiinkö keskustelussa muutakin kuin sanoja, jaettiinko siinä tunnelmaa?
• Kun kerromme omia kokemuksia ja mielipiteitä, olemme kaikki yhdenveroisia asiantuntijoita. Mielestäni on myös tärkeä viestiä keskustelijoille, että hänen ei tarvitse osallistua keskusteluun “ryhmänsä” edustajana, vaan hän saa tuoda omakohtaisia, yksilöllisiä kokemuksiaan keskusteluun.
• Kaikki rakentuu loppujen lopuksi arvostavan kohtaamisen päälle. Tähän liittyy paljon aitoa kiinnostusta toisesta, sekä oletusten tietoista syrjäyttämistä.
• Rohkene kysyä suoraan! Myös tässä tarvitsemme oletusten ohittamista, mutta myös rohkeutta näyttää ettemme ehkä osaakaan kysyä keneltä vain. Tilanteissa, joissa toinen kommunikoi hyvin eritavoin kuin me, ajattelemme usein ensin ettei hän pysty vastaamaan meille. Mutta kuinka moni myöntää itselleen, että oikeastaan minä en osaa kysyä.
• Keskustelua sitoo yhteen alusta loppuun jaettu vastuu. Jakaminen keventää yksilön vastuuta, jolloin hän on rennompi eikä yksittäiset heikot kohdat vaikuta kokonaisuuteen. Jaettu tunne vahvistaa merkityksellisyyden kokemusta ja osallisuutta.

Kohti yhdenvertaista hyvin sanottua keskustelua: ympäristö

Hyvin sanottu keskustelufestareilla käydyn pop up erätauon kysymys keskustelun ympäristöstä.

Keskustelun ympäristö pitää sisällään niin keskustelun konkreettiset puitteet kuin tunnelman. Keskustelussamme päällimmäisenä nousi rentous, luontevuus ja kokemus siitä ettei tarvinnut olla roolissa. Tämä yhdistelmä on mielestäni hyvin mielenkiintoinen, koska useille myös tuo rooli tuo luontevuutta ja rentoutta tietynlaisiin keskusteluihin osallistumiseen. Ympäristössä koettiin tärkeäksi myös turvallisuus sekä niin ääni- kuin visuaalisen hälyn minimointi. Hyvänä kohtaamisympäristönä nostettiin esille avoimuus, katsekontakti sekä ilmeiden ja eleiden käyttö. Pop up keskustelun ympäristön tärkeänä osana puhuttiin myös kuulijoiden / yleisön mukanaolosta ja rentoudesta.

Kohti yhdenvertaista hyvin sanottua keskustelua: omat asiat

Hyvin sanottu keskustelufestareilla käydyn pop up erätauon kysymys liittyen omiin asioihin

Keskusteluun vaikuttaa vahvasti myös kunkin keskustelijan omat asiat. Koottuna siis se mikä oma fiilis on keskusteluhetkellä. Toisilla tähän vaikuttaa enemmän aktiivisuuden taso ja vireystila, toisilla se kuinka merkityksellinen ja tärkeä keskustelun aihe itselle on. Keskustelimme erityisesti siitä miten nämä vaikuttavat keskusteluun tai muihin keskustelijoihin. Ja pitäisikö niitä asioita, joilla tietää olevan vaikutusta, tuoda muille esille ennen keskustelua.

Kohti yhdenvertaista hyvin sanottua keskustelua: osallisuus

Hyvin sanottu keskustelufestareilla käydyn pop up erätauon kysymys osallisuudesta

Osallisuuden kokemusta keskustelussa voisi painottaa monesta syystä. Itse haluan painottaa sitä sen vuoksi, että se on keskustelun osista ehkäpä yhdenvertaisin. Siihen emme tarvitse juurikaan muuta kuin toinen toistemme arvostamisen. Tähän liittyen keskustelussa nousi läsnäolo keskustelussa eli että kuuntelemme toisia. Emme sivuuta toisen sanomaa, tai anna oman innostuksen vallata puhumalla päälle. Toisen kunnioituksessa keskustelimme, miten se vaikuttaa meihin jos meitä ei kunnioiteta: onko meidät saatu vaiennettua vai lähdemmekö taistoon.

Mietimme myös, että esimerkiksi päälle puhuminen ei aina lähtökohtaisesti ole ns.paha asia, mutta siitä on pitänyt sopia etukäteen. Eli jos keskustelussa on yhteiset säännöt ja etukäteen sovittu tyyli, niin tietyissä keskusteluissa huonoina pitämämme asiat ovatkin niitä jotka tekevät keskustelusta hyvän. Aloin itse miettimään vasta keskustelun jälkeen juuri tästä, että voisiko keskustelun tyyliä tuodakin monipuolisemmin esille. Tietyistä aiheista keskustellessa tuo keskustelun tyyli nousee mielestäni erityisen tärkeäksi tekijäksi, ja jopa määritteleväksi tekijäksi. Tällä keskustelun tyylillä mielestäni myös rajataan paljon, esim. en voi osallistua keskusteluun kuolemasta , jos haluan keskustella siitä iloisesti ja kepeästi.

Kohti yhdenvertaista hyvin sanottua keskustelua: kommunikaatio

Hyvin sanottu keskustelufestareilla käydyn pop up erätauon kysymys kommunikaatiosta

Kommunikaatio keskustelussa voidaan jakaa karkeasti kolmeen. Meillä tulisi olla jokin keino ilmaista itseämme, ja tämä pitäisi jotenkin olla sopiva siihen kenen kanssa keskustelen. Meillä tulisi olla myös keinoja ymmärtää muita. Keskustelussa pystymme toimimaan sitä paremmin, mitä useammalla tavalla ymmärrämme toisia. Keskustelijoina voimme tukea muiden ymmärtämistä mm. omaa ilmaisua selkeyttämällä ja vahvistamalla puhetta esim. eleillä ja ilmeillä. Hyvään keskusteluun tarvitaan lisäksi yhteisymmärrys. Erätauko korostaa, että meidän ei tarvitse olla keskustelussa samaa mieltä, mutta meillä tulee olla sama käsitys siitä mistä puhuimme ja miten puhuimme. Tähän keskustelussa esiin nostettiin tärkeänä, että keskustelijoilla on tiedossa mitä keskustelun tavoite on. Esiin nousi myös keinoja, joilla voimme tukea, vahvistaa tai korvata kommunikaatioon liittyviä haasteita, heikkouksia tai muutoksia. Keinot ja niiden käyttö voidaan opetella ennen keskustelua, mutta niitä pitää osata joustavasti hyödyntää ja muokata keskustelussa.

Turvallisuus nousi esiin useammassa osassa erätauko keskustelua

Erätauko keskustelussa koetaan usein ennen kaikkea turvallisuutta.

Keskustelun kuulijat pääsivät kommentoimaan keskustelua vasta sen loppuvaiheessa. Mielestäni hauskasti yleisökommentti alkoi sillä, että kaikki on sanottu. Mutta toistamalla omalla tavallaan jo sanotun kuulija syvensi edelleen keskusteluamme. Turvallisuuden tunteeseen liittyen pääsimme tästä empatiaan. Huomaan usein itse havainnoivani keskustelusta eniten, onko tunnelma sympaattinen vai empaattinen. Empatia rakentuu tasa-arvolle ja vastavuoroiselle viestinnälle, joita sympatiassa ei ole. Toiset meistä olemme luonnostaan fiilismittareita, kun taas toisille meistä toisen lukeminen on vaikeaa.

Läpi erätauko keskustelun esiin nousi myös sanattoman viestinnän merkitys

Sanaton viesti jää herkästi keskustelussa sanallisen viestin taakse piiloon.

Sanaton viestintä nousi moninaisesti esille kaikissa keskustelun kysymyksissä. Sen merkitys nähtiin monessa vahvistavana ja tukea antavana elementtinä. Mutta kun lähdimme keskustelemaan siitä pääviestintänä, nousi hyvinkin erilainen merkitys esiin. Isona asiana koettiin sen vaativuus. Ehkäpä osin sen käytön vieraus ja/tai epävarmuus käyttää sanattomia keinoja. Keskustelijoilla oli kokemuksia sanattoman viestinnän tuottamasta väärinymmärryksestä. Ja sanattoman viestinnän käyttämisestä vallankäyttökeinona.

Käytämme usein hyvin tiedostamattamme sanattoman viestinnän keinoja, ne ovat vähän kuin täytettä puheelle. Ehkä tästä syystä törmään usein tilanteisiin, joissa emme pidä niitä yhtä tarkkoina tai merkityksellisinä viesteinä kuin puheella kerrottuja. Keskustelussamme aika loppui kesken, mutta erityisesti jäin itse miettimään seuraavaa tilannetta ja mitä kommentteja se herättäisi. Keskustelutilanne, jossa puolet keskustelijoista puheella kommunikoivia, puolet eleiden ja ilmeiden kautta kommunikoivia. Voisiko keskustelua tasoittaa jollain tavalla? Minkälaisia asioita sinun mielestäsi tässä asetelmassa tulisi erityisesti huomioida? Onko mahdollista saavuttaa yhdenvertainen keskustelu?

Erätauko pop upp:issa saavutettiin mielestäni hyvin sanottu keskustelu

Kutsuina keskustelijoina olivat Jani Saarinen, Päivi Puhakka, Emmi Pohjolainen (vasemmalta kuvassa) sekä Sami Liljeblad. Keskustelunohjaajana Elisa Johansson.

• “Tärkeä keskustella keskustelemisesta, että jokainen pääsee keskustelemaan ja osaksi sitä!”
• “Luottamus! Tapasin teidät ensi kerran niin jäi hyvä fiilis, se on lähtökohta että rupeaa puhumaan ja tuo jotain henkilökohtaistakin esille.”
• ” Kiitollisuus! Sain olla mukana, on ollut todella antoisaa ja on ollut mukava tutustua teihin.”
• “Kuinka monimuotoista keskustelu on täällä ollut ja todella mielenkiintoista! Kiitoksia kanssakeskustelijoille ja kuulijoille.”

Intonaattorit Oy toteuttaa saavutettavan keskustelun ja esteettömän kommunikaation koulutuksia, luentoja ja fasilitointeja. Käy tutustumassa itsenäisiin verkkokursseihimme Intonaattorit Akatemiasta, jotka on kehitetty sinun käymiesi keskustelujen tueksi.

Tai kuuntele ajatuksia erilaisista näkökulmista liittyen vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja keskusteluun videopodcasteistämme.