Blogisarjan ensimmäisessä osassa avasin sitä, miten nopeasti tilanne muuttui ja pakotti meidät kollegani kanssa toimimaan. Panostimme laatuun, mutta sen saavuttamiseksi jouduimme kokeilemaan ja keksimään uusia keinoja. Tavoitteenamme oli keskittyä nielemisen kuntoutukseen (dysfagia), katseohjauksen mahdollisuuksiin ja kuntoutujien tapaamiseen ensisijaisesti ryhmissä. Ajatuksissamme SCA™ (Supported Conversation for Adults with Aphasia) antaisi meille välineitä näihin kaikkiin tavoitteisiin.
Tässä toisessa osassa avaan erityisesti sitä, miten vaikuttavuus ja laatu lähtivät nousemaan yli odotusten, vaikka meitä oli vähemmän.
Rohkeutta nielemisen kuntoutukseen
Nielemisen kuntoutus eli dysfagian hoito on osa-alue, johon puheterapeutin työaikaa saa uppoamaan juuri niin paljon kuin sitä on valmis antamaan. Me päätimme kääntää asetelman päälaelleen: kokeilimme, kuinka vähällä terapeutin ajalla pystyisimme toteuttamaan silti erittäin laadukasta ja tehokasta puheterapiaa.
Löysimme avuksi McNeill Dysphagia Therapy Programin (MDTP). Se on Floridan dysfagiainstituutin kehittämä menetelmä, joka vaatii terapeutilta uskallusta, luottamusta ja johdonmukaisuutta. Olimme onneksemme juuri käyneet tämän Suomen ensimmäisen MDTP-koulutuksen, ja menetelmä vaikutti täydelliseltä tilanteeseemme.
MDTP on nielemisjärjestelmän portaittainen vahvistuskeino, jossa käytetään muokkaamattomia, tavallisia ruokia. Se on erittäin turvallinen, sillä vaativampiin koostumuksiin siirrytään vasta, kun nielemistoiminto selviytyy varmasti edellisestä tasosta.
Harjoittelu tapahtuu tavanomaisissa ruokailutilanteissa. Tämä tarkoittaa, että kuntoutuja itse tai häntä avustava henkilö toimii harjoituksen aktiivisena toteuttajana. Puheterapeutti käy tasaisin väliajoin seuraamassa ruokailua ja tekee päätökset etenemisestä. Koska ruokailuista pidettiin tarkkaa päiväkirjaa, sujumista pystyi seuraamaan osittain myös etänä.
Tapaus Jaakko -ja mahdottoman muuttuminen mahdolliseksi
Kuntoutujat, joilla on letkuravitsemus (PEG-letku), ovat luonnollisesti hyvin motivoituneita palaamaan normaaliin syömiseen. Osa heistä edistyi kuitenkin niin huimaa vauhtia, että hoitotiimiä suorastaan hirvitti – ”eihän kukaan voi alkaa syödä noin nopeasti!”
Yksi ensimmäisistä ”superkuntoutujistamme” oli Jaakko. Hän tuli kuntoutuskeskukseen hyvin vähin toivein. Perheelle oli annettu ymmärtää, että hän oli lähes vegetatiivisessa tilassa, eikä häneen ollut saatu kontaktia edellisessä hoitopaikassa.
SCA™-ajattelun ydin on se, että me tiedämme henkilön olevan kyvykäs, vaikka ulkokuori antaisi muuta ymmärtää. Tapasin Jaakon ennen virallista SCA™-koulutustani, mutta tuo ajatusmaailma oli minulla jo valmiina. Tiesin myös, että voisin luottaa MDTP-menetelmään. Kysyin perheeltä, mikä maku olisi Jaakolle mieluisin, ja selitin heille menetelmän idean – erityisesti sen, miksi halusimme kokeilla tätä.
Muistan edelleen ensimmäisen kerran: Jaakon asento oli huono, joten korjasimme sen ensin mahdollisimman suoraksi. Annoin hänelle yhden teelusikallisen suklaavanukasta, ja silloin alkoi tapahtua. Puhuin Jaakolle koko ajan ja sanoitin asioita ikään kuin hän olisi vastannut minulle: ”Haluatko lisää?” Jaakon suu alkoi avautua. Annoin lisää niin kauan kuin suu avautui kysymykseni jälkeen. Se oli kommunikaatiota, jolla rakennettiin luottamusta tulevaan.
Tuloksia, jotka muuttavat elämän
Noin kahden viikon päästä Jaakko söi jo normaalikoosteista ruokaa. Meille tuli jopa positiivinen ongelma: hoitohenkilökunta ei uskaltanut poistaa PEG-letkua pelkän ruokailunäytön perusteella, vaan nielemisen toimivuus piti varmistaa videofluorografiatutkimuksella (nielemis-röntgen).
Jaakko ei ollut ainoa. Huomasin pian, että tämä toimintatapa oli mullistava erityisesti niille, joiden läheiset vierailivat usein. Kaiken synkkyyden keskellä perhe pääsi näkemään, miten omalla toiminnalla saatiin nopeita, elämänlaatua merkittävästi parantavia tuloksia.
Puheterapiasta tämä säästi valtavasti aikaa, jonka pystyimme käyttämään kielen ja kognition kuntoutukseen. Näin ehdimme saavuttaa jakson aikana merkittäviä edistyksiä usealla osa-alueella.
Puheterapeutti täsmäohjaajana – vaikuttavuutta ilman turhia tunteja
Ajattelen nykyään kaikesta kuntoutuksesta samoin kuin tuolloin nielemisen kuntoutuksesta: puheterapeutti on täsmäohjaaja. Meidän ei tarvitse istua vieressä silloin, kun kuntoutuja voi harjoitella itse tai läheisen tuella.
Tämä on ollut toimintamme ytimessä Intonaattoreiden perustamisesta lähtien. Erityisesti silloin, kun henkilö maksaa kuntoutuksensa itse, on mielestäni oikeudenmukaista tarjota sellaista laatua, jossa asiakas maksaa vain asiantuntijuudesta ja vaikuttavasta ajasta – ei passiivisista tunneista. Kun kuntoutus integroidaan osaksi arkea (kuten Jaakon kohdalla ruokailuihin), harjoittelun määrä moninkertaistuu ilman, että terapeutin laskutettavat tunnit kasvavat samassa suhteessa.
Jaakon matka: ”Toivottomasta tapauksesta” vitsailevaksi puhujaksi
Saimme Jaakon kuntoutusjakson aikana aikaan tuloksia, joita moni piti ennalta mahdottomina. Hän saapui luoksemme leimattuna ”toivottomaksi tapaukseksi”, mutta lähti omana, vitsailevana itsenään. Vaikka puhetta ei vielä tuolloin tullut, perusta oli luotu.
Se, että Jaakko alkoi syödä tavallista ruokaa, tarkoitti samalla päivittäistä, intensiivistä treeniä samoille lihaksille, joilla tuotetaan puhetta. Ja tulokset puhuvat puolestaan: nykyään Jaakko puhuu. Tapasin hänet muutama vuosi sitten, ja keskustelumme voit katsoa tästä:
Aina silloin tällöin kuulen jonkun ammattilaisen kysyvän kannattaakohan tuon kuntoutujan kanssa yrittää, vaikuttaa melko mahdottomalta. Silloin kerron hänelle usein esimerkin Jaakosta. Sinulla ammattilaisena ei ole yleensä mitään menetettävää, mutta asiakkaallesi rohkeutesi kokeilla uutta voi olla se ratkaiseva tekijä, joka muuttaa kokoelämän suunnan.
Osa 3: Kun nykyiset keinot eivät riitä, on keksittävä uusia Seuraavassa osassa syvennymme siihen, miten Jaakon kuntoutuksessa hyödynnettiin katseohjausta kommunikaation, kielen ja kognition vahvistamiseen. Miten teknologia taipuu kuntoutuksen työkaluksi silloin, kun perinteiset keinot loppuvat? Pysy kuulolla!
Avainsanat: puheterapia, nielemisen kuntoutus, dysfagia, MDTP, kuntoutus, vaikuttavuus, aivovamma, SCAtm, täsmäohjaus, Intonaattorit
