Puheterapian palvelumuotoilu tarpeen SOTE:ssa

Puheterapian palvelumuotoilu tarpeen SOTE:ssa

Voit kuunnella tekstin täältä.

“Puheterapeuteista on pulaa. Puheterapiaan on pitkät jonot. Suomessa puheterapiapalvelut ovat jakautuneet alueellisesti hyvin eri tavoin.“

Suomessa näitä toteamuksia on toisteltu ainakin parikymmentä vuotta. Alueellisesti puheterapeuttipulaa on pyritty lieventämään mm. ryhmämuotoisella puheterapialla tai hyödyntämällä teknologian kehittymisen myötä etäterapiaa. Silti näitä palveluita, jotka mahdollistavat sekä useamman palveluntarvitsijan hoidon että myös puheterapeuttien riittävyyden, ei ole mielestäni otettu riittävästi käyttöön tai edes pyritty mahdollistamaan tulevassa SOTEssa.

Puheterapiakilpailutuksissa ei monissa SOTE alueissa edes haeta ryhmämuotoista palveluntuottamista aikuisille! Myös puheterapiakuntoutuksen asiakkaat ovat jo pitkään olleet hyvin eriarvoisessa asemassa ympäri Suomen. Puhutaan lasten puheterapian jonoutumisesta. Monilla alueilla koululaiset on jouduttu jo rajaamaan kokonaan puheterapiapalveluiden ulkopuolelle. Samoin aikuisten kuntoutus rajataan yleensä akuuttivaiheeseen. Puheterapiapalveluita tarvitseville aikuisille varataan monissa paikoissa vain noin 10% kokonaisbudjetista. 

SOTE palvelut ovat luvanneet poistaa aiempia ongelmia terveydenhuollossa

Asiakas saa valita nykyistä laajemmin, mistä hän palvelut hankkii. Aiemmin vain julkisella puolella toimijat saavat rinnalleen yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. SOTEssa henkilökohtaisen budjetin tavoitteena on, että jokainen ihminen voi Suomessa elää oman näköistä hyvää elämää. SOTEn yksilötavoitteena on ihmisen hyvinvointi, toimintakyky, osallisuus ja itsemääräämisoikeus. Uudistaminen on moneen otteeseen luvattu tehdä palvelut edellä, ihmiskeskeisesti. Kaikki nämä SOTEn tavoitteet ovat mielestäni tosi hyviä, mutta SOTEn tulisi tarjota myös oikeat keinot tavoitteiden toteuttamiseen arjessa. SOTE ei voi tämän vuoksi tarjota vain samaa kuin mitä aina on ollut. Ellei puheterapeuteille mahdollisteta työvälineitä tavoitteiden toteuttamiseen, ne jäävät pelkiksi korulauseiksi. Tavoitteiden toteutuminen vaatii uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa, jolla tarjota sujuvia ja nopeasti saatavilla olevia palveluita. Ryhmämuotoisuus ja etämahdollisuudet ovat tulevaisuutta, ja voisivat laajasti käytettynä mahdollistaa sujuvan hoitoon pääsyn koko Suomessa.

“SOTE- uudistuksessa on tulossa paljon hyvää.”

Selvää on, että kustannuksia on voitava hillitä ja varmistaa yhdenvertaiset palvelut. Valmistuneista puheterapeuteista noin 90 prosenttia lähtee työskentelemään joko kokonaan tai osin lasten pariin. Useat sekä lasten että aikuisten kanssa työskentelevistä puheterapeuteista tapaavat aikuisasiakkaan vain muutaman kerran vuodessa. On myös huomattava, että puheterapian asiakkaita ei voida jakaa vain lapsiin ja aikuisiin, vaan lukemattomiin erityyppisiin vuorovaikutuksen ja kommunikaation muutoksiin. Suomen työikäisten tarvitsema kuntoutustarve kasvaa jatkuvasti, väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Jos jatkamme vanhaan malliin, saamme ehkä jossain vaiheessa puheterapiaa tarvitsevien lasten jonot purettua. Ratkaisu ei siis ole puheterapeuttien lisäkoulutus tai työpaikkojen lisääminen, vaan puheterapiapalvelujen palvelumuotoilu nykytarpeeseen. 

“Puheterapeutteja pidetään usein esimerkiksi afaattisten henkilöiden kanssa ns. keskustelun mahdollistajina, jolloin muut henkilön kanssa toimijat lataavat kaiken tiedonsiirron puheterapiaan.”

Ihminen pudotetaan valitettavan nopeasti omasta päätöksenteosta, jos hän ei pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan sujuvasti. Ihmisen osallisuutta ja itsemäärämisoikeutta tukemaan puheterapeutteja voisi käyttää myös konsultointi- ja fasilitoijamielessä jakamaan vinkkejä ja toimintamalleja muille ammattiryhmille ja lähiympäristölle. Yksi puheterapeutti pystyisi etäkoulutuksella jakamaan isolle joukolle henkilöitä tietämystä ympäri Suomea. Monessa tapauksessa hyvään kuntoutusvauhtiin päästään, jo pelkästään päivittäisillä arkitoimilla, jos näihin osattaisiin sisällyttää puheterapeutin ideoimia vuorovaikutuksen ja kommunikaation harjoituksia. Tämä myös sujuvoittaisi puheterapian käynnistymistä sen alkaessa. 

Puheterapian muodolla ja terapeutin kokemuksella on suuri merkitys asiakkaalle

Itse toimin aikuisneurologisen puheterapian puolella nykyään yksityisyrittäjänä, mutta olen työskennellyt jokaisessa kuntoutuspolun vaiheessa akuuttiosastosta kolmannen sektorin harrasteryhmään. Käytännössä olen huomannut, että on suuri merkitys henkilön kuntoutuksen etenemisessä sillä, minkä asiakasryhmän asiantuntijoita puheterapeutit asiakkaan kuntoutuspolun varrella ovat olleet. Ilokseni olen myös huomannut, että vaikka asiakkaan kuntoutuspolku ei olisi alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, voimme jopa kymmenen vuodenkin jälkeen tehdä siinä käännöksen oikeaan suuntaan. Näin voimme tehdä myös SOTEn osalta! Kysymyksessä ei ole uudistus, mikäli tavoitteita pyritään toteuttamaan vain vanhoilla, jo ennestään toimimattomiksi todetuilla tavoilla. 

Etä- ja ryhmämuotoisilla palveluilla saadaan suurempi asiakaskunta sujuvasti hoidon piiriin, ja joissain tapauksissa nämä toimivat myös tehokkaammin kuin pelkkä yksilöterapia. Etäkoulutuksilla saadaan muita henkilöitä puheterapeutin lisäksi tukemaan ja vahvistamaan henkilön kyvykkyyttä, mikä aivan varmasti tehostaa ja sujuvoittaa kuntoutumista. Etäpalveluiden kautta asiakas saa myös valita juuri sen puheterapeutin, jolla on paras osaaminen hänen vuorovaikutuksen ja kommunikaation muutoksiin. Puheterapeutti ei joudu käyttämään aikaa uuteen perehtymiseen, vaan puheterapiassa päästään suoraan ydinasioihin. Ryhmässä asiakas harjoittaa koko ryhmäajan kommunikaation ja vuorovaikutuksen keinojaan yhden terapeutin sijasta terapeutin ja usean toisen henkilön kanssa, jolloin monimuotoisuus, toistomäärät ja tehokkuus ovat täysin eri tasolla kuin yksilöterapiassa.  Mikä parasta, myös ryhmät voivat toteutua etänä, jolloin kuntoutumisen järjestymiseen ei vaikuta asuinpaikka vaan motivaatio oman näköiseen hyvään elämään. Puheterapian palvelumuotoilu avaisi siis  monenlaisia uusia ovia mahdollisuuksiin, joissa monitieteisen ihmisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation asiantuntijan tietotaitoa päästäisiin hyödyntämään laajemmin, kuin yksi henkilö kerrallaan!