Elisa Johansson

Puheterapeutti intona kohti tuntematonta

Puheterapeuttina jokaisesta tapaamisesta oivaltaa uusia asioita ja eteen tulevat haasteet innostavat kehittämään uusia, vahvempia toimintatapoja.

Kuuntele teksti täältä

Opiskelu

Alunperin lähdin opiskelemaan logopediaa, koska siinä yhdistyi monitieteisyys: psykologia, lääketiede ja puhetieteet. Olin ennen logopedian aloitusta opiskellut puolivuotta kätilöopintoja, ja niistä minulle oli jo jäänyt mieleen kuinka tärkeää on miten ihminen kohdataan erityisesti silloin kun toinen on ns.heikommassa asemassa.

Harjoittelimme hoitotoimenpiteitä toisillamme niin, että yksi makasi sairaalavuoteessa. Mieleeni on jäänyt kuinka paljon epävarmuutta ja pelkoa nostatti itsessä pelkästään vuoteessa selinmakuulla olo, ja kuinka puolustuskyvyttömältä siinä olo tuntui vaikka kyseessä oli vain “kevyt harjoittelu”. Kun oli itse kokenut potilaan roolin, osasi hoitajan roolissa lähestyä ja puhutella vuoteessa olijaa ihan toisella tavalla.

Jo pelkästään sillä on merkitystä, mikälainen asettautuminen keskustelussa on. On osattava asettua myös toisen asemaan, ja miettiä miten itse haluaisi tulla kohdatuksi.

Tampereen yliopisto

Aloitin opinnot Tampereen yliopistossa 2006, ja olimme silloin toinen vuosikurssi. Tampereen opintojen alkuvaiheesta lähti suuntautumiseni aikuisiin. Kävimme tutustumassa sairaalaympäristön aikuisasiakkaisiin, enkä voinut uskoa mitä kaikkea puheterapeutin vastuulle kuului. Erityisesti nielemisen haasteet tuntuivat hyvin mielenkiintoisilta, ja näiden toimintojen vahvistaminen asiakkaalle hyvin merkitykselliseltä. Tampereella vallitsi hyvä keskustelu- ja yhteistyöilmapiiri, koska meitä opiskelijoita oli niin vähän.

Ryhmätyön lopputiivistelmä "Puheterapeutin haastavat vuorovaikutustilanteet" Tampereelta

Ryhmätyön lopputiivistelmä “Puheterapeutin haastavat vuorovaikutustilanteet” Tampereelta

Tätä tiimityötaipumusta ja yhteistyöhalukkuutta olenkin kantanut mukanani toimintatapana Tampereelta lähtien.

Helsingin yliopisto

Siirryin Helsinkiin omien syiden vuoksi opintojen loppuajaksi. Helsingissä opiskeluympyrät olivat merkittävästi isompia, jolloin ryhmätöissä jakauduttiin useampiin ryhmiin. Näistä opin erityisesti tulemaan toimeen hyvin erilaisten henkilöiden kanssa, yhteisen päämäärän tavoittamiseksi. Helsingissä pääsin myös jatkamaan aikuisiin suuntautumistani tällä kertaa afasiaoireistoon ja ryhmiin liittyen. Toteutin toisen opiskelijan kanssa lyhyen harjoittelun työväenopiston ryhmässä afaattisille henkilöille.

Juttu tupa -projekti

Jatkoimme lähes suoraan saman opiskelukaverin kanssa RAY:n rahoittamaan Juttu Tupa -projektiin ryhmänvetäjiksi. Juttu tupa -projekti oli afaattisille henkilöille mielekästä päivätoimintaa muutaman kerran viikossa tarjoava päiväryhmä. Ryhmä toi minulle uudella tavalla esille paitsi sen tehoa henkilöiden kommunikaation vahvistumiseen, myös sitä mitä osallisuus merkitsi asiakkaan näkökulmasta. Suunnittelimme opiskelukaverini kanssa osallistavia tehtäviä ryhmään, mutta silti emme tienneet etukäteen kuka ryhmäläisistä osallistuisi kuhunkin tehtävään aktiivisimmin.

Mieleeni on jäänyt täysin puhumatton henkilö, joka usein oli melko taka-alalla. Emme tienneet miten hänet saisi mukaan ryhmän tekemiseen. Kerran satuimme tekemään kartan kanssa tietokilpailun, jossa kysyttiin missä maissa eri nähtävyydet tai pääkaupungit sijaitsivat. Muistan edelleen niin itse henkilön kuin koko muun ryhmän ilmeiden kirkastumisen, kun henkilö tiesi ja pystyi vastaamaan kaikkiin kysymyksiin oikein.

Nämä ilmeet ja tunnelmat ovat yksi ryhmän tehokeinoja ja lisäävät motivaatiota niin asiakkaan kun terapeutinkin puolelta yrittää ensi kerralla vielä enemmän.

Myös toinen henkilö, täysin puhumaton hänkin, on jäänyt mieleeni Juttu tuvasta. Hän oli ryhmän hauskuuttaja ja kertoi lähes kaikki vitsit. Hän oli innoittajani gradututkimukseenkin, koska minusta oli uskomatonta taitavuutta luoda huumoria ilman sanoja. Jälkeenpäin olen vasta ymmärtänyt, että oikeastaan sanoilla tai puheella ei ole itsensä toteuttamiseen tai ilmaisuun paljonkaan tekemistä. Tärkeintä on, että löytyy oma toimintatapa ja että toimintatapaa voi harjoitella ennen arjen aitoja tilanteita ryhmässä, joka sallii kaikki virheet ja epätäydellisyydet. Huumori luo tilanteeseen paitsi rentoutta myös sallivuutta.

Gradun tiivistelmäote

Ryhmässä voidaan nauraa omille virheille ja epätäydellisyyksille. Kenelläkään ei ole oikeita vastauksia, vaan ne löydetään yritysten ja erehdysten kautta yhdessä, usein runsaalla naurulla.

  • Helsingin avoimen yliopiston opinnot mm. logopedian, psykologian ja kognitiotieteiden kursseja 2004-2005
  • Kätilöopinnot Stadiassa kevät 2006 (nyk. Metropolia)
  • Logopedian opinnot Tampereen yliopistossa 2006-2007
  • Logopedian opintojen jatkaminen Helsingin yliopistossa 2007-2011
  • Valmistuminen filosofian maisteriksi, ja laillistuminen puheterapeutiksi 2011

Työelämä

Loppuharjoittelu

Logopedian opintojen loppuvaiheessa on 4kk loppuharjoittelu, jossa opiskelija tekee ohjatusti jo täysin “oikeita” puheterapeutin töitä. Minä tein harjoittelun Laakson sairaalan kuntoutusosastoilla Helsingissä. Pääsin ensimmäistä kertaa enemmän kiinni nielemisen arviointeihin ja toteuttamaan alkuvaiheen kuntoutusta. Vaikka opiskeluista oli jäänyt paljon erilaista tietoa, koin kuitenkin opintojen keskittyneen lapsien kanssa tehtävään puheterapiaan. Aikuisiin liittyen lähes kaikki tieto&taito on tullut työelämästä.

Aikuispuheterapia työn metsästys

Alkuvaiheessa etsin työpaikkoja sen perusteella missä pääsisin aina eniten tekemään töitä aikuisten kanssa. Tämä ei ollut kuitenkaan helppoa, suurin osa puheterapeuttien työpaikoista on lasten parissa tai ns. vauvasta vaariin, jolloin suurin osa resursseista suunnattu lapsiin. Jälkeenpäin katsottuna olen kuitenkin saanut hyvin laajan käsityksen erilaisista paikoista, joissa kaikissa on ollut erilaiset toimintatavat ja erilaiset puheterapian painotukset. Olen saanut myös moninaisen käsityksen aikuisasiakkaiden puheterapiakuntoutuksen vaiheista ja heille tarjottavista kuntoutusmahdollisuuksista sekä niiden puutteista.

Etiikka

En muista mistä tämä on tarttunut matkaan, mutta näihin olen palannut aina uudelleen ja uudelleen.

Validia

Varsinainen loikka osaamisessa tapahtui hieman vahingossa 2017 ollessani Validian kuntoutuskeskuksessa töissä. Olin puoli vuotta aiemmin päässyt töihin paikkaan, joka oli ollut ynelmatyöpaikkani 2012 sijaisuudestani lähtien. 2017 alussa 8 :sta puheterapeutista oli jäljellä enää 2. Päätimme toisen jäljelle jääneen kollegani kanssa, että emme luovuttaisi. Päätimme, että koska kahdestaan emme voisi tehdä määrää keskittyisimme laatuun. Ymmärsimme myös, että usealla kollegalla oli enemmän kokemusta kuin meillä, joten mietimme mitä me osasimme tai mihin me haluaisimme erikoistua.

Tästä seurauksena teimme varmaan ensimmäisinä koko kuntoutuskeskuksen historiassa puheterapiayksilölle strategian, tavoiteet ja vision. Päädyimme erikoistumaan katseohjauspuheterapiaan, ryhmäpuheterapiaan ja nielemisen kuntoutukseen. Näistä nielemisen kuntoutus oli ainoa, josta meillä oli useita koulutuksia takanamme. Ryhmäterapiaa oli helppo toteuttaa laitoskuntoutuksessa, sitä ei ollut tarjolla juurikaan avopuolella ja siihen liittyvää koulutusta ei ollut tarjolla. Katseohjauspuheterapian me keksimme ja kehitimme itse olemassa olevasta tarpeesta. Visiomme oli mahtava : tulla parhaaksi aikuispuheterapia paikaksi Suomessa.

Validia

Esityksen osa Validian katseohjauspilotista AAC-työryhmässä.

Kahden vuoden ajan toteutimme juuri tätä strategiaa. Saimme lisättyä puheterapeuttienkin määrää, vaikkakin lukumääräksemme vakiintui lopuksi 3. Puheterapian kompetenssivastaavana halusin varmistaa, että kaikilla yksikön puheterapeuteilla oli sama osaaminen, jolloin asiakkaita ei tarvinut jakaa osaamisen mukaan, ja tiesimme että asiakas sai parasta mahdollista kuntoutusta kenet vain meistä hän puheterapeutikseen sai. Pilotoimme yhden koulutuksen osan innoittamana täysin uudenlaista puheterapiaa. Ja lähdimme tuomaan osallisuutta ja esteetöntä kommunikaatiota vahvasti ryhmäkuntoutukseen. Lähtiessäni Validiasta olin löytänyt omat vahvuuteni ja erikoisosaamiseni aikuisten puheterapiassa: ryhmät, osallistava esteetön kommunikaatio ja katseohjauspuheterapia. Oli aika lähteä kartoittamaan miten avopuolen kuntoutus aikuisilla toimi.

Avopuolelta yrittäjäksi

Huomasin nopeasti, että avopuolella vallitsi täysin toiset säännöt. Määrä oli selkeästi tärkeämpi päämäärä kuin laatu. Tämä kai joltain osin on ymmärrettävää, koska kehitystyölle ei maksajatahoja löydy helpolla. Toinen mikä minua häiritsi oli se, että vaikka maksajataho maksoi terapiasta saman summan, oli meitä tekijöitä hyvin monenlaisia. Erityisesti koin omasta puolestani lähes ahdistusta, tuottaessani lapsille puheterapiaa, ilman kunnollista osaamista.

Elisa Johansson

Elisa Johansson

Nyt olen löytänyt itselleni parhaan ratkaisun puheterapeuttiyrittäjyydestä. Saan valita juuri ne asiakasryhmät, joiden kanssa tiedän tekeväni joka kerta merkityksellistä ja vaikuttavaa aikuispuheterapiaa. Sen lisäksi annan itselleni luvan kehittää uutta ja osallistua yhteistyöhön muiden tahojen kanssa kuntoutuksen alan vahvistumisen puolesta.

  • INTONAATTORIT oy 2.9.2020 alkaen : aikuisneurologinen puheterapeutti, asiantuntijayrittäjä (avopalvelut)
  • Validia oy 8/2020- (määräaikainen sopimus): aikuisneurologinen puheterapeutti (laitoskuntoutus+ avokuntoutus)
  • Proneuron oy 2/2020-8/2020 : puheterapeutti (avokuntoutus)
  • HLS Fondo 8/2019-1/2020 : aikuispuheterapeutti (avokuntoutus)
  • Validia kuntoutus 8/2016-6/2019 : aikuisneurologinen puheterapeutti, kompetenssivastaava (2017-2019) (laitoskuntoutus + avokuntoutus)
  • Hyvinkään kaupunki 1/2016-8/2016: aikuispuheterapeutti (kaupungin sairaalaosastot ja polikliininen kuntoutus)
  • HUS Jorvi 7/2016-8/2016 : aikuispuheterapeutin kesäsijaisuus
  • Kirkkonummen kunta 7/2013-1/2016 : puheterapeutti (terveyskeskus osaston aikuisasiakkaiden arviointi ja kuntoutus sekä kaikenikäisten asiakkaiden puheterapia)
  • Invalidiliiton kuntoutus oy 1/2012-8/2012 : aikuisneurologinen puheterapeutti (laitoskuntoutus)
  • Espoon kaupunki 11/2010-4/2011 : puheterapeutti (lapset)
  • Helsingin kaupunki 7-8/2011, 11/2010, 6-10/2010: logopedian loppuharjoittelu ja puheterapeutin sijaisuudet (aikuiset)

Koulutukset

Olen aina kokenut oppivani eniten aidoissa työtilanteissa. Mielessä oli kuitenkin muutamia koulutuksia, joihin halusin päästä, ja niihin pääsin kuuden vuoden määrätietoisella työllä. Keräsin alussa menetelmäkoulutuksia ja sertifikaatteja. Ajattelin niiden viestivän muille ammattitaidosta. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että asiantuntijuus rakentuu jostain ihan muusta kuin sertifikaateista, vaikkakin itselle oikeanlaiset koulutukset tukevat hyvin sen muodostumisessa.

Nieleminen

Harmittelin pitkään, ettei aikuispuheterapeuteille oikein järjestetty mitään muita koulutuksia kuin nielemiseen liittyen. Nielemiskoulutukseni ovat kaikki toinen toisiaan tukevia, mutta MDTP on niistä luonnollisin, koska siinä ruokaa ei muokata. Mielestäni on ollut hyvä, että olen käynyt muutkin koulutukset, koska muuten en tietäisi miten sujuvammin ja tehokkaammin MDTP nielemishaasteissa toimii. Nielemiskoulutuksissakin voisi keskittyä myös itse menetelmän lisäksi vuorovaikutukseen ja tunteisiin, joita näissä tilanteissa esiintyy. Ihminen on monimuotoinen kokonaisuus, ja siksi emme voi rajata terapiaa koskaan niin tarkasti.

SCA -viitekehys

Juliste Afasia Instituutissa Kanadassa

Juliste Afasia Instituutissa Kanadassa

Aikuispuheterapeuttien “Graalin malja” eli SCA -koulutus Kanadassa on muuttanut toimintatapaani puheterapeuttina eniten. Kanadassa opin, kuinka paljon sujuvammin ja tehokkaammin kommunikaatio vahvistuu, jos keskitytään mahdollisuuksiin, toteutetaan kuntoutusta ryhmässä ja ennen kaikkea kysytään asiakkaan toiveita ja mielipidettä omaan kuntoutukseensa. Minun piti puheterapeuttina oppia hyväksymään asiakkaan oma päätös siitä halusiko hän kuntoutusta vai ei. Koulutuksen jälkeen huomasin miten toimintatavan muutoksella asiakkaiden tyytyväisyys ja motivaatio puheterapiaan kasvoivat. SCA on aidosti kohtaava ja kuunteleva toimintatapa, ja tämä välittyy hyvin vahvasti asiakkaille. Koulutus käynnisti myös yhteistyön afasiainstituutin kanssa, ja järjestimme yhteistyössä kesällä 2018 SCA -koulutuksen ensimmäistä kertaa Kanadan rajojen ulkopuolella. Suomeen. SCA -koulutuksesta lähti siis kipinä myös muiden koulutukseen ja erityisesti tiedon levittämiseen terveydenhuoltoon asiakkaiden hyödyksi.

Asiantuntijayrittäjä koulutus

Syksyllä 2019 huomasin olevani tuuliajolla. Tuntui, ettei mitään kiinnostavia koulutuksia löytynyt ja mietin miten voisin kehittää itseäni. Asiantuntijayrittäjä -koulutus alkoi halulla hankkia erilaisia työtapoja, täysin puheterapia-aiheen ulkopuolelta, mutta päättyikin oman yrittäjyyden alkuun. Koulutuksesta opin, että asiantuntijuus on jotain mikä on jokaisessa itsessään, eikä tällöin muita toimijoita täydy kohdata vihamielisesti kilpailijoina vaan ystävällisesti mahdollisina yhteistyökumppaneina. Eri henkilöt voivat käydä täysin samat koulutukset, ja silti he ovat asiantuntijoita täysin eri asioissa. Koulutus antaa osallistujilleen aina eri asioita, vaikka sisältö olisi kuinka tiukkaan määritelty. Vähintäänkin kukin meistä päättää itse, ottaako hän koulutuksessa opitun käyttöön vai ei.

Toinen oppi, jonka koulutus antoi oli kuunnella enemmän asiakkaita, tuotteita ei kannattaisi hioa itsekseen valmiiksi vaan lähteä testaamaan 80% tuotteita aidossa tilanteessa. Tämä toimintatapa on valitettavan vieras kuntoutusalalla, mutta hieman lähemmäksi pääsimme poikkeusvuoden aikana, kun harvoilla oli valmiita etäterapiatuotteita. Niitä lähdettiin kokeilemaan ja ne mitkä eivät toimineet ovat vuoden aikana pudonneet pois. Taas ne jotka toimivat ovat hioutuneet hyvin toimiviksi vuoden aikana.

Osallistuva tutkimuskumppanuus -kehitysprojekti

Koulutuksista onkin tullut jotain enemmän kuin pelkkä tiedonhalun sammuttaja. Osallistuvan tutkimuskumppanuuden -kehitysprojekti oli itselle koko kevään pituinen koulutusprojekti, jossa pohdin, keskustelin ja kokeilin yhdessä, eri ympäristöissä esille nousevia asioita. Huomasin, että on monia, jotka jakavat kanssani samoja ajatuksia ja haluaisivat kehittää samoja asioita. En vain ollut aiemmin tiennyt heistä. Olisi erityisen tärkeä löytää juuri niitä tahoja ja tapoja, joiden kanssa tehdä yhteistyötä.

  • The 18th NR-SIG-WFNR Conference 5-6.7.2021
  • Nordic Aphasia online event 10.6.2021
  • Osallistuva tutkimuskumppanuus -kehitysprojekti kevät 2021, Metropolia, Recordi-hanke
  • Asiantuntijayrittäjä, yrittäjän ammattitutkinto 10/2019-10/2020 / Novida, Starttivalmennus
  • SCA™ -workshop 23-27.10.2017 /Aphasia Institute
  • AAC -koulutuksia 2017-2019: mm. Grid 3, katseohjaus, katseohjauskäyttökoulutus iSeries -laitteella, SymWriter 2, Kerro kuvin 3, Widgit online, Communicator 5, DialoQ taivutin / Tobii Dynavox, Kajo Apuvälineet ja Haltija
  • VitalStim Therapy 28.11.2016 / DJO Global, Suomen Dysfagian kuntoutusyhdistys
  • The McNeill Dysphagia Therapy Program (MDTP) 2016 / Michael Crary, Giselle Carnaby , Suomen dysfagian kuntoutusyhdistys
  • Cervical auskultation course (CA) 2016/ Lisa Bergström, Suomen dysfagian kuntoutusyhdistys
  • Foundation FEES Course 2013/ Susan Langmore, Suomen dysfagian kuntoutusyhdistys
  • The Organic Swallow: Evaluation and Treatment with DPNS 2012/Karlene Stefanakos, Suomen dysfagian kuntoutusyhdistys

On mahtava tunne tietää, ettei puheterapeuttina koskaan ole täysin oppinut. Saan oppia ja oivaltaa uusia asioita, voin kokeilla rohkeasti uutta ja haluan kehittyä erityisesti yhteistoiminnassa muiden kuntoutustoimijoiden kanssa.

Visiokuva vuodelta 2017

Visiokuva vuodelta 2017

Aiemmin halusin julistaa, että tiimistämme tulee Suomen paras aikuispuheterapian tuottaja. Nyt visioni on omalta osaltani vahvistaa kuntoutuksenpalveluita, jotta kaikki Suomessa saisivat maailman parasta kuntoutusta.