Katseohjaus, mitä se on?

Katseohjaus tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että asioita voidaan tehdä katseella. Mutta vaikka katseella toimiminen kuulostaa yksinkertaiselta, se ei ole synnynnäinen taito, vaan sen käyttöä pitää harjoitella.

Minimissään käyttö vaatii vähintään toisen silmän liikekontrollia ja näkökykyä. Mutta jos katseohjausta halutaan käyttää kontaktin lisäksi myös kommunikatiivisesti tulee henkilön kognition olla vuorovaikutuksessa olon mahdollistavalla tasolla. Tähän olevat vaatimukset voisivat pitää sisällään vastavuoroisuuden ymmärryksen sekä kyvyn ilmaista itseä kyllä/ei-vastausten kautta.

Milloin katseohjaus on tarpeellinen?

Ennen kaikkea katseohjaus tuo henkilölle mahdollisuuden itsenäiseen toimintaan useammassa asiassa, joissa hän muuten tarvitsisi toisen henkilön tukea. Yleisimmin katseohjausta käytetään silloin kun toiminta muilla tavoin on estynyt.

Yleisiä syitä aikuisilla katseohjauksen käyttöön ovat mm. ALS, sekä muut motoriikkaan vaikuttavat neurologiset sairaudet. Synnynnäiset kehitysvammat, joihin liittyen motoriikka heikentynyttä. Traumaattisen aivovamman tai aivovaurion aiheuttamat halvausoireistot.

Sen sijaan, jos katseohjauksen tarvetta ei määritellä toiminnallisen rajoitteen kautta, vaan ennemmin toiminnan mahdollisuuksien kautta, kasvaa käyttäjäryhmä merkittävästi. Katseohjaus mahdollistaa toimimisen mm. väsyvyydestä ja herkästä kuormittumisesta huolimatta. Kognitiivisten toimintojen esim. muistin ja suunnittelun heikentymisestä huolimatta. Sekä mahdollistaa kielellisen toiminnan ilman puhetta , ymmärtämistä tukien.

Mihin katseohjausta käytetään?

Katseohjausta voi käyttää ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Siihen pystytään lisäämään ympäristön hallintalaitteita, jolloin voit sen kautta käyttää itsenäisesti mm. tv:tä ja muita esineitä, joita on mahdollista käyttää kauko-ohjauksella. Kaikki, mitä voit tehdä tietokoneella, on mahdollista toteuttaa katseohjauksen kanssa. (Tosin palaamme myöhemmin kurssissa niihin eroihin, joita tavanomaisin tavoin ja katseohjauksella käytettynä tietokoneen toiminnoissa ja sovelluksissa on. )

Katseohjauksella on itsenäisen toiminnan mahdollisuuksien lisäksi myös muita käyttötapoja. Esimerkiksi herkästi kuormittuva ja häiriöherkkä henkilö kykenee käyttämään katseohjausta pidempään kuin mitä hän voisi käyttää tavallista tietokonetta. Katseohjauksella päästään nopeasti ja helposti kiinni myös näkökentän haasteisiin tai lukemisen muutoksiin.

Miksi katseohjauksesta tarvitaan lisää ymmärrystä?

Sekä henkilölle itselleen, että hänen ympäristölleen on tärkeä saada tietoa oikeista katseohjauksen käyttötavoista sekä katseohjauksen mahdollisuuksista. Usein tiedon puute johtaa myös liian vaativien toimintojen käyttöön, ennen kuin katse on vahvistunut ja sen käyttökontrolli on varmaa. On siis hyvä tietää, missä järjestyksessä kannattaa edetä ja mitä tulisi ottaa huomioon tilanteissa, joissa laitetta käytetään.

Tiedon, osaamisen ja ymmärryksen vahvistuminen edesauttaa laitteiston hyötyjen ja mahdollisuuksien täyden käytön. Mitä enemmän katseohjausta käytät, sitä paremmaksi sen käytössä tulet. Uuden opettelu ei tunnu vaikealta, kun sen pilkkoo osiin ja toimii alusta saakka niin kuin kuuluu. Väärin opittuja tapoja on myöhemmin vaikeampi oppia pois.